Törmäsin blogeja selaillessani pariin kirjoitukseen, joissa mietittiin blogien linjauksia.
Olen tainnut sortua kaikkiin aloittelijan virheisiin. En ole suunnitellut blogiani, sen teemoja tai muutakaan nenääni pidemmälle. Blogin nimikin on mielikuvituksen riemuvoitto, kun kaikki kokeilemani nimet tuntuivat olevan varattuja. Olen kirjoittanut mistä milloinkin, mihin olen törmännyt tai mitä sisältäni milloinkin on herännyt. Minulla ei ole mitään projektia menossa, en aio laihduttaa, en aio kirjoittaa sairaskertomusta, en ole päivä päivältä toipumassa erosta (enää), enkä ole tehtailemassa vauvaa ovulaatiota kytäten. On vain elämänmittainen elämän ja ihmisten opetteluprojekti. Juoksusta olen maininnut silloin tällöin, mutten aio tästä systemaattista liikuntapäiväkirjaa tehdä. Toivottavasti en myöskään tv-päiväkirjaa 
Päivitystahtini on vaihteleva, joskus olen kirjoittanut pari juttua päivässä. Enkä ole etukäteen tiennyt, milloin tulee parin päivän tauko, joten en ole siitä sannut informoida.
( http://hpguru.net/2008/08/08/aloittelevan-bloggaajan-perusongelmat-kiireinen-aloitus/ )
Helinä mietti oman bloginsa muuttamista. Hän otti esiin täysin asiapitoiset blogit. Sellainen olisi minusta liian tylsää, kyllä puhdasta asiaa saa kirjoista, ei siihen tarvita blogia. Helinä otti esiin myös mielen vaikeuksia purkavat blogit. Juttuni kyllä nousevat aika monesti päänsisäisestä elämästäni (kun ei muutakaan virikettä aina ole 
), mutta toivottavasti siinäkin on joku raja. Aloitin joskus reilu vuosi sitten blogia eri nimellä (ja silloinkaan en miettinyt linjauksia )- Aloin saada kommentteja ahdistuneilta ja masentuneilta lukijoilta, jotka samastuivat kirjoituksiini. Silloin huomasin kirjoittavani blogia vain huonoina päivinä. Kun luin blogini lukijoiden blogeja, huomasin kyllä sen eron, että minä pääsin pois ahdistuksesta, toisin kuin joka päivä ahdistuneet ihmiset. Lopetin blogini aika pian, kun huomasin, ettei siitä ole minulle iloa. Ehkä nyt olen onnistunut olemaan paremmissa tunnelmissa, ja purkamaan muutakin kuin angstia?
Anonymiteetti on ainoa tekemäni linjaus. Siksi olen antanut aika epämääräisiä lausuntoja mm. työstä, opinnoista ja muista tuntomerkeistä.
Korvaa sana “miehen” sanalla “blogin” : Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
Mitä miehen tulee olla kerro beibi mulle
kun en usko naistenlehtiin
haluun olla oikee sulle
komeaa ja kaunista
samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa
hoikkaa ja hauista
ilmeessä älyä ja uhmaa
kokemusta täytyy olla
mutta sopivasti poikamainen
eksotiikka plussaa on
kunhan on suomalainen
oo joo koolla ei oo välii
mutta tiedän senkin
testaat arvioit ja mittaat joka sentin
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
varakkuutta tietenkin on tarpeen tulla
ja sekin mielummin ansaittu urheilulla
täydellinen kokki tulee olla tietenkin
taiteen pitää kiinnostaa
olla vähän runollinenkin
tarpeen tullen ilman paitaa täytyy tehdä töitä
korjata autoo, laittaa aitaa
ja viettää syntisiä öitä
Kaikkihan tiivistyy hyväksymisen, omien sisäisten tilojen heijastelun ja hallitsemattomuuden ympärille. Yksinkertaista 
