virtuaalielämä

Huvittaisi muuttaa suuntaa

joulukuu 7, 2008 at 7:37 ip (muutos, virtuaalielämä)
Tags: virtuaalielämä

Blogin kirjoittelu on tarpeellista ja mukavaa. Huomaan vain toistavani samoja kaavoja. Luulen oivaltaneeni jotain uutta, mutta huomaan kirjoittaneeni samasta asiasta jo kuukautta aiemmin. Originaalius on muistin heikkoutta.

Voisin siis kirjoittaa ylös ajatteluni ja elämänfilosofiani kulmakivet, joista voisin sitten sopivin aikavälein kopioida tänne osuvan ajatuksen Kaikkihan tiivistyy hyväksymisen, omien sisäisten tilojen heijastelun ja hallitsemattomuuden ympärille. Yksinkertaista

Mutta kun ne on jo sanottu, mitä seuraavaksi? Tässäkö minä nyt olen?

Vai alkaisinko kirjoittaa ruokaohjeita?

5 kommenttia

Mihin tarvitsen blogia?

marraskuu 26, 2008 at 3:34 ip (arki, minuus)
Tags: arki, teot, virtaus, virtuaalielämä

Ajoittain on ollut olo, ettei ole mitään uutta sanottavaa. On pitkiä hiljaisia kausia, kun en halua väkinäisesti vääntää tekstiä. Välillä olen kyseenalaistanut, tarvitsenko koko blogia.

Tänään sen taas huomasin. Olen suorittanut ja vääntänyt väkisin muita asioita, joilla on minulle lähinnä välinearvo. Tekeminen sinänsä ei ole aina tuntunut mielekkäältä, vaan on pakollista jotta saavuttaisin jotain muuta.

Pidän hyvänä asiana sitä, etten samastu liikaa siihen, mitä teen. En juutu tekoihin.

On myös tekoja, jotka tapahtuvat. Luontainen olemisen tapa, joka ei vaadi tietoista päätöstä.

Välillä on puhdistavaa keskittyä johonkin mieluisaan tekemiseen ja unohtaa muu. Ehkä kokea flow:ta.

Niin, kaikkeen tähän blogi liittyy siten, että nytkin pitkän aherruksen jälkeen sellaisten asioiden parissa, jotka eivät saa sydäntä pamppailemaan ja sielua soimaan, on mukava mennä hieman kulissien taakse. Vai sittenkin yleisön puolelle? Katsoa asioita omasta sisimmästäni käsin eikä siitä arkisesta roolista käsin. Esimerkiksi opiskelijan roolissa saatan stressata hurjasti jostain käsitteiden määrittelystä tai aikatauluista, mutta kun tulen kotiin, luen ensin “siviilisähköpostit” (ja stressaan kaikesta lisätekemisestä mitä sieltä puskee tupaan) ja sen jälkeen menen tilaamiini blogeihin Minun Google readerin kautta, näkökulma vaihtuu. Saan kosketuksen oikeasti merkityksellisiin asioihin.

Tiedostan tilanteen skitsouden. Toisaalta pyrin arkipäiväistä korkeampaan, toisaalta tunnen, ettei ole mitään muuta kuin tämä jokapäiväinen. On ihan turhaa kehitellä päänsä sisällä kuvitelmia suuremmasta. Mutta toisaalta, subjektiivinen kokemus ja arkipäiväisten asioiden merkitys on se, mikä on inhimillistä ja yksilöllistä. Olen ollut enemmän hukassa silloin, kun olen elänyt samaistuen roolehin ja ihmisten keskinäisiin valtapeleihin. En ole se.

Bloggaamisessa parasta on se, että pääsen sitä kautta näkemään myös muiden ihmisten sosiaalisten roolien ja naamioiden taakse. Kyllä siellä taustalla on enemmän kuin mitä jokapäiväisessä kanssakäymisessä tulee itsestään annettua.

Kommentoi

Voiko blogiin rakastua?

lokakuu 30, 2008 at 2:17 ip (aistiminen, keho)
Tags: keho, virtuaalielämä

…enkä ole rakastunut blogin pitäjään, vaan kirjoituksiin! Asioihin. Aiheisiin. Lauseisiin. Siihen, miten kirjoittajan kehollisuus ja siinä läsnä oleminen välittyy tekstin kautta minun kehooni saaden aikaan voimakasta samaistumista aistimuksiin.

Kokeile itse:

http://tallapuolen.blogspot.com/

Minä koen samuutta.

1 kommentti

Uusia yhteyksiä

syyskuu 14, 2008 at 11:58 ap (Uncategorized)
Tags: virtuaalielämä

Lisäsin sivupalkkiin uusia blogeja.

Katilein Kirja-ajatuksin, jonka löysin joko hänen kommenttinsa kautta tai sitten Olemattomalta, en muista.. mutta olen jo pitemmän aikaa käynyt kurkkimassa, mitä uutta Kirja-ajatuksiin on ilmestynyt. Ja olihan siellä JymyUutinen!

Riitta- Helinän helinää… löytyi Olemattoman kommenttilootan kautta, muistaakseni? Samoin Zahirlifen Oppimispäiväkirjoja elämänkoulussa. Nämä ovat keskenään hyvin erilaisia blogeja tyyliltään. Kirjoittajatkin ovat iältään lähes eri sukupolvea. Riitta-Helinä kirjoittaa paljon konkreettisista, arkisista asioista, kun Zahirlifen tyyli ja aiheet lähellä omiani. Riitta-Helinä on (turhaan!) parjannut kirjoituksiaan pinnallisuudesta. Minusta pinnallisestakin kirjoituksesta voi välittyä syvempää. (Tai onko olemassa mitään syvempää, kuin tämä tässä, tavallinen?) Pidän Riitta-Helinän tavasta huomata arjen pienet ilot ja kauneuden! Pidän molemmista em. blogeista sellaisina kuin ne ovat.

Totuudenetsijät tuli vastaan Itkupillin Kyynelkanavassa. Mielenkiintoinen “matka elämän ytimeen”.

Nian Puutarhaunelmia taisi löytyä sattumalta. Mukava sekoitusta pohdintaa ja arjen huomioita. (Vaikka en BB:stä perustakaan )

Auringonkukkametsä on monipuolista luettavaa! Hän oli ihan yllättäen antanut minulle tunnustuksen. Eli sitä kautta hänen blogiin “tutustuin”.

No ok, menköön, laitan jakoon tuon tunnustuksen, vaikka ensin en muka keksinyt palkittavia. Palkinto menee… tittidii…. Kaikille näille yllä mainituille! Olkaa hyvät:

PS. Tämä tunnustus ei velvoita sinua mihinkään

4 kommenttia

Ohhoh!

syyskuu 11, 2008 at 4:41 ip (Uncategorized)
Tags: virtuaalielämä

“Statistiikkaa: Sijoitus luetuimmat -listalla 394 (noussut sijalta 2942)”, tietää Blogilista.

:O Ohhoh!

*Kröhöm* siis itsellenihän minä kirjoitan, enkä kyttää sijoituksia… No ei! Upeeta, mahtavaa, jos juttuni kiinnostavat ja merkitsevät jollekin! Nyt ihan lähiaikoina on ilmaantunut uusia kommentoijiakin, kiva kuulla teistä!

Joo, nyt olen iloinen, kun en ihan seinille höpisekään Huomaan myös, että monet, joiden jutuista itse pidän, käyvät täällä. Tai tulevat noiden tykkäämieni blogien kautta (tai jopa suosituksesta :O ). Eli olisi kiinnostavaa tietää, millaisia verkkoja eri blogien ympärille kutoutuukaan. Ovatko seuraamani blogit jotenkin samaa “lajityyppiä” jne.

Kiitos, kun käyt.

2 kommenttia

Linjat

elokuu 22, 2008 at 12:33 ip (virtuaalielämä)
Tags: blogit, virtuaalielämä

Törmäsin blogeja selaillessani pariin kirjoitukseen, joissa mietittiin blogien linjauksia.

Olen tainnut sortua kaikkiin aloittelijan virheisiin. En ole suunnitellut blogiani, sen teemoja tai muutakaan nenääni pidemmälle. Blogin nimikin on mielikuvituksen riemuvoitto, kun kaikki kokeilemani nimet tuntuivat olevan varattuja. Olen kirjoittanut mistä milloinkin, mihin olen törmännyt tai mitä sisältäni milloinkin on herännyt. Minulla ei ole mitään projektia menossa, en aio laihduttaa, en aio kirjoittaa sairaskertomusta, en ole päivä päivältä toipumassa erosta (enää), enkä ole tehtailemassa vauvaa ovulaatiota kytäten. On vain elämänmittainen elämän ja ihmisten opetteluprojekti. Juoksusta olen maininnut silloin tällöin, mutten aio tästä systemaattista liikuntapäiväkirjaa tehdä. Toivottavasti en myöskään tv-päiväkirjaa

Päivitystahtini on vaihteleva, joskus olen kirjoittanut pari juttua päivässä. Enkä ole etukäteen tiennyt, milloin tulee parin päivän tauko, joten en ole siitä sannut informoida.

( http://hpguru.net/2008/08/08/aloittelevan-bloggaajan-perusongelmat-kiireinen-aloitus/ )

Helinä mietti oman bloginsa muuttamista. Hän otti esiin täysin asiapitoiset blogit. Sellainen olisi minusta liian tylsää, kyllä puhdasta asiaa saa kirjoista, ei siihen tarvita blogia. Helinä otti esiin myös mielen vaikeuksia purkavat blogit. Juttuni kyllä nousevat aika monesti päänsisäisestä elämästäni (kun ei muutakaan virikettä aina ole ), mutta toivottavasti siinäkin on joku raja. Aloitin joskus reilu vuosi sitten blogia eri nimellä (ja silloinkaan en miettinyt linjauksia )- Aloin saada kommentteja ahdistuneilta ja masentuneilta lukijoilta, jotka samastuivat kirjoituksiini. Silloin huomasin kirjoittavani blogia vain huonoina päivinä. Kun luin blogini lukijoiden blogeja, huomasin kyllä sen eron, että minä pääsin pois ahdistuksesta, toisin kuin joka päivä ahdistuneet ihmiset. Lopetin blogini aika pian, kun huomasin, ettei siitä ole minulle iloa. Ehkä nyt olen onnistunut olemaan paremmissa tunnelmissa, ja purkamaan muutakin kuin angstia?

Anonymiteetti on ainoa tekemäni linjaus. Siksi olen antanut aika epämääräisiä lausuntoja mm. työstä, opinnoista ja muista tuntomerkeistä.

Korvaa sana “miehen” sanalla “blogin” : Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Mitä miehen tulee olla kerro beibi mulle
kun en usko naistenlehtiin
haluun olla oikee sulle
komeaa ja kaunista
samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa
hoikkaa ja hauista
ilmeessä älyä ja uhmaa
kokemusta täytyy olla
mutta sopivasti poikamainen
eksotiikka plussaa on
kunhan on suomalainen

oo joo koolla ei oo välii
mutta tiedän senkin
testaat arvioit ja mittaat joka sentin
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla
kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

varakkuutta tietenkin on tarpeen tulla
ja sekin mielummin ansaittu urheilulla
täydellinen kokki tulee olla tietenkin
taiteen pitää kiinnostaa
olla vähän runollinenkin
tarpeen tullen ilman paitaa täytyy tehdä töitä
korjata autoo, laittaa aitaa
ja viettää syntisiä öitä

5 kommenttia

Haaleuden haikeus

elokuu 18, 2008 at 10:28 ip (Ihmissuhteet, heikkous, tunteet)
Tags: Ihmissuhteet, tunteet, virtuaalielämä

Olen viime päivinä usein ollut keskellä elämää ja tapahtumia, pyörremyrskyn keskuksessa. Olen päässyt pois tarkkailijan osastani.

Silti tulee olo, että muilla on enemmän elämää, enemmän tunteita, enemmän rakkaita ihmisiä ja vahvempi side heihin. Seurasin kaverini suhdetta äitiinsä, ja he näyttivät olevan lämpimissä väleissä. Omat sukulaissuhteeni ovat aika etäisiä ja haaleita. Tarkoittaen, että en ole riidoissa kenenkään kanssa (en ole koskaan osannut riidellä, en edes murrosikäisenä), enkä läheinenkään. Haaleus. Hymyillään kun tavataan sukujuhlissa. Muutamasta sukulaisesta pidän paljon. Paria rakastan. Mutta en pystyisi sitä heille kertomaan. Se tuntuisi nololta.

Haaleus on harmillista. En vain osaa olla aito ja avonainen.

Haaleus pätee ystävyteenkin. En osaa olla lämmin ja läheinen. En ole kuuma ja temperamenttinenkaan. Olen korkeintaan ystävällinen.

Minulla on tunteet. Ne eivät löydä tietä pintaan. Uinuvat jossain syvänteissä, kunnes nykäisevät minut pyörteisiinsä varoittamatta. Liikutun yllättävistä asioista. Voi kun tahtoisin viattomuuden, rohkeuden ja paatumattomuuden ominaisuuksiksini. Minun pitää varautua kaikkeen kyynisyyden kypärällä.

Avoimuus virtuaalimaailmassa on oma lukunsa. Eräs tuttuni pitää erittäin intiimiä blogia. Ja siitä tietävät kaikki hänen ystävänsä, entiset miehet ja nykyinen, entinen anoppi ja kaikki sukulaiset. Siellä on kuvia hänestä, joten kuka tahansa vastaantulija voi tunnistaa hänet. En kykenisi. Hävettäisi. En voisi katoa silmiin ketään, kun nytkin väistelen ihmisten katseita, vaikkeivät he tiedä minusta mitään. Toisessa blogissa oli keskustelua siitä, miten nykyään pitäisi olla jo systeemi, millä huolehtia kuolleiden ihmisten eläessään erilaisiin sivustoihin luomista profiileista ja blogeista. Osa keskustelijoista kertoi blogin olevan muutaman läheisen tiedossa, jotkut olivat jopa antaneet salasanansa hätätapausten varalle. Toisaalta ymmärrän tämän, koska netissä syntyy läheisiä suhteita kirjoittajien ja lukijoiden välille. Toisaalta ajattelen, että blogi on vain osa elämää. Se en ole minä (vaikka se on minun ).

Lisäksi kirjoitukseni ovat haalea sekoitus faktaa ja fiktiota. Lienenkö sanonut mitään, minkä haluaisin välittyvän läheisilleni nyt tai viimeisen henkäykseni jälkeen? Tuskin. Henkilökohtaisten, kynällä paperille kirjoittamieni for my eyes only -päiväkirjojen sisältöä toivon vielä vähemmän paljastuvaksi. Säilyy imago vielä haudassakin viileänä Ainoa hyvä viestini olisi, että hyväksyn elämän rajallisuuden, hyväksykää tekin. Mutta kun fiktiota aika-ajoin kudon pääni sisällä, tuli kerran erästä blogia lukiessani sellainen olo, kuin vanhempi olisi kirjoittanut sitä tarkoituksellisesti lapsilleen “perinnöksi”. En tiedä asian oikeaa laitaa. Jos siihen tarkoitukseen kirjoittaisin, valikoisin sanani ja aiheeni tarkemmin kuin nyt. Jaa, miksi? Koska seksielämäni tuskin kiinnostaisi monia, ja koska ihmisen monitahoisesta ja epäjohdonmukaisesta elämästä yritetään esittää looginen ja hyväntahtoinen, painokelpoinen mutta haalea tarina.

Kommentoi

Hakuja 30 päivän ajalta – kysymyksiä vastauksineen

elokuu 17, 2008 at 8:39 ap (Uncategorized)
Tags: virtuaalielämä

008-07-18 to Tänään

Etsi Käyntejä

seksiä 110

alastomana 17

itsekeskeisyys 9

hai saapas 7

elämänohjeita hääparille 6

filosofianpuutarha 6

hai saappaat 5

virtuaalielämä 4

eroottiset tarinat 4

keittiöpsykologia 3

ansat 3

seksi� 3

käsityöblogi 3

hyvän mielen mahdollisuudet 3

anna-leena härkönen “ei kiitos” 2

seksi tv. 2

käsityöblogit pohjois suomesta 2

post coitum 2

mikä minun on 2

minun 2

virkanainen seksikäs 2

syvästä masennuksesta selviytyminen 2

juoksu ja mielenterveys 2

aistillisuus 2

seksiÄ 2

helinä siikala 2

elämän hallinta 2

hai-saappaat 2

puutarhafilosofia 1

tositarinat eroottiset 1

“hai saappaat” 1

ihmisen manipulointi parisuhde 1

masennus kulissit 1

tunnelukot 1

realisti ihminen 1

tunteeko mies hellyyttä 1

liikenneturva 1

hai saappaat penis 1

best friends aina 1

virtuaalielämä blogi 1

vuorovaikutus parisuhteessa lapsellisuus 1

tasapainoa leikkipuistosta 1

mentores 1

erotiika messut+oulu 1

elämää erotiikka messut 1

“hai saappaat 1

lupauksia hääparille 1

vanha hai-saapas 1

tukiainen oulun erotiikkamessut 1

g piste 1

Etsi	Käyntejä
seksiä	110
alastomana	17
itsekeskeisyys	9
hai saapas	7
elämänohjeita hääparille	6
filosofianpuutarha	6
hai saappaat	5
virtuaalielämä	4
eroottiset tarinat	4
keittiöpsykologia	3
ansat	3
seksi�	3
käsityöblogi	3
hyvän mielen mahdollisuudet	3
anna-leena härkönen “ei kiitos”	2
seksi tv.	2
käsityöblogit pohjois suomesta	2
post coitum	2
mikä minun on	2
minun	2
virkanainen seksikäs	2
syvästä masennuksesta selviytyminen	2
juoksu ja mielenterveys	2
aistillisuus	2
seksiÄ	2
helinä siikala	2
elämän hallinta	2
hai-saappaat	2
puutarhafilosofia	1
tositarinat eroottiset	1
“hai saappaat”	1
ihmisen manipulointi parisuhde	1
masennus kulissit	1
tunnelukot	1
realisti ihminen	1
tunteeko mies hellyyttä	1
liikenneturva	1
hai saappaat penis	1
best friends aina	1
virtuaalielämä blogi	1
vuorovaikutus parisuhteessa lapsellisuus	1
tasapainoa leikkipuistosta	1
mentores	1
erotiika messut+oulu	1
elämää erotiikka messut	1
“hai saappaat	1
lupauksia hääparille	1
vanha hai-saapas	1
tukiainen oulun erotiikkamessut	1
g piste	1

Kysymyksissä on vastaus:

Seksiä käsityöblogista?

“Ei kiitos.”

Mikä minun on?

- Itsekeskeisyys, lapsellisuus parisuhteen vuorovaikutuksessa, ihmisen manipulointi,

masennuksen kulissit, tunnelukot ja ansat.

Syvästä masennuksesta selviytyminen: juoksusta mielenterveyttä.

Elämänohjeita hääparille: g-piste.

Tunteeko mies hellyyttä? – Hai-saappaat ja penis, best friends aina!

Hyvän mielen mahdollisuudet: post coitum ja tasapainoa leikkipuistosta.

Jos ajatellaan hakujen kuvaavan enemmän minua kuin hakijoita, kuka minä olen? Seksikäs virkanainen ja realisti ihminen. Ja eroottinen tositarina