Olen salaa viehättynyt Kodin Kuvalehden Olipa päivä -sivuun, jossa “ihmiset puntaroivat päivänsä kulkua”. Joskus ärsyttää se, miten kaikilla on muka ollut niin upea päivä, joka on sisältänyt paljon tapahtumia ja yleviä oivalluksia. Kyllähän niin joskus käykin, eikä kukaan myöntäisi lehdessä, että olipa paska päivä
Teenpä jutun noiden otsikoiden mukaan, katsotaan mitä tulee.
Heräsin aamulla
kipeänä kuin pieksetty sika. Urheilin eilen pitemmän tauon jälkeen, ja vatsalihakset muistivat sen.
Havahduttavaa aamussa oli
kellon viisareiden asento. Olin nukkunut ihan liian pitkään, kun en saanut yöllä unta. Hetken kuluttua ajattelin, ettei minulla edes ole kiire minnekään. Havahdutti myös kylmä ilma!
Tässä päivässä pysähdytti
kiireettömyys. Olin “tehokas”, vaikka minulla ei ollut suunnitelmia.
Lounasaikaan puhuin
ööh, lounasaika ajoittui iltapäivän puolelle, ja aika hiljaista oli. Joskus puhumme miehen kanssa paljon ruokapöydässä, mutta nyt kun kumpikin on ollut pari päivää samoissa paikoissa samaan aikaan, ei ollut niin paljon poristavaa.
Opin ihmissuhteista
ainakin teoriassa lukemalla Puutarhafilosofin kirjoitusta rakkaudesta uudelleen. Se avautui uudella tavalla. Mietin myös, miten voisi tutusta uusiin ihmisiin.
Minua jäi harmittamaan
kun kirjastosta ei löytynyt kaikkia haluamiani kirjoja. Tosin otin sieltä melkoisen pinkan mukaan sateen varalle, joten eiköhän se riitä vähäksi aikaa.
Tänään unelmoin
matkustamisesta.
Väittelin
Jaa-a, en taida olla väittelijätyyppiä. Miehenkin kanssa lähinnä nauroimme yhdessä sille, miten hän oli miellyttämisenhalussaan valmis menemään sukulaisvierailulle, joka ei kiinnostanut häntä ollenkaan. Jätti menemättä.
Pohdiskelin
no sitä rakkautta edelleen… ja kirjastossa sitä, millaisia kirjojen kautta avautuvia ajatusmaailmoja haluaisin tutkia seuraavaksi. Mietin jälleen myös sitä, mistä tulee ajoittainen flow-kokemus, jolloin unohtaa itsensä ja antaa mennä. Eilen kävi niin liikunnan parissa.
Päiväni kohokohta oli
se, kun innostuin puunaamaan keittiön joka nurkan puhtaaksi. En ole siivousintoilija, joten tämä oli saavutus. Kohokohta oli myös syödä hyvää ruokaa. Ja saada kirjoja.
Nukkumaanmenosta en voi vielä sanoa mitään, todennäköisesti nukahdan vasta huomisen puolella, kun nukuin niin pitkään. Illalla aion lukea kirjaa ja juoda teetä.
Arvosanasi tälle päivälle
9, ei paskempi päivä
Ei ollut mitään odotuksia eikä suunnitelmia, joten kaikki toteutui
Oikein hyvä +12 -asteiseksi kesäpäiväksi, jonka vietin suurimmaksi osaksi neljän seinän sisällä.
Neiti B. sanoi,
heinäkuu 8, 2008 at 7:31 ip
Minäkin luen aina ne sivut kun kyseinen lehti sattuu käteen – ja usein se sattuu. Samaa olen ihmetellyt ja lievästi välillä ärsyyntynyt, kun kaikilla tuntuu olevan ja olleen niin hyvä päivä ja oivallukset ovat todellakin Oivalluksia. Luultavasti he saavat miettimisaikaa, en jaksa uskoa että monikaan heittää lonkalta niitä vastauksia. Tai ehkä ihan jokaisella kannattaisi olla noihin vastaukset valmiina – kaiken varalta
minun sanoi,
heinäkuu 9, 2008 at 12:00 ip
jep, täytyy harjoitella kysymyksiä siltä varalta, että joskus kutsutaan tuohon artikkeliin
Sitten voi poimia kaikista päivistä ne parhaat timantit lehteen